Jakob Olsson Skeper, k. noin 1582

Pekka Hellemaa

Gammal-nimisten esivanhempiemme kantaisä on 1500-luvulla Turussa elänyt laivuri Jakob Olsson Skeper.

Jakob Skeper syntyi noin 1520.[1] Hänen on arveltu olevan kotoisin Pernajan pitäjästä itäiseltä Uudeltamaalta. Teorian mukaan hänen lisänimensä Skeper juontuisi sikäläisestä Skepparsin talosta ja hänen poikansa Matiaksen käyttämä sukunimi Gammal Pernajan Gammelbyn kylästä. Matias Jacobi Gammalin sinetin tekstejä "M.I.|GAM|MAL" ja sydämen sisällä olevaa "M I S K" (Mathias Jacobi Skepperus) on pidetty vihjeinä Gammelbyn ja Skepparsin suuntaan.[2]

Jakob Skeper kuoli noin 1581. Hän oli elossa vielä 7.5.1580,[3] mutta vainaa vuonna 1582.[4]

Porvaritoiminta

Ulkomaan kauppa

Jakob Skeperillä oli kauppayhteyksiä moniin hansakaupunkeihin. Hänen aluksensa kävivät Tallinnassa (1544), Danzigissa (kahdesti 1556) ja Lyypekissä (1577). Lisäksi hän kuljetutti kauppatavaroitaan muiden Turun porvareiden aluksilla käyden kauppaa Tallinnan (1548, 1549, 1556 ja 1557), Danzigin (1548, 1549, 1551, 1552, 1553 ja 1556), Stralsundin (1553) ja Lyypekin (1556) kanssa.[5]

Skeper vei ruokaa (voita, ruista, haukea ja lohta), turkiksia ja nahkoja (orava, saukko, näätä, kettu, hylje, pukki, vasikka, lehmä ja härkä) –tulliluetteloissa mainitaan myös mm. hevonen, paperi, terva, tankorauta ja traani– ja toi tilalle suolaa, juomia (mm. simaa, mesijuomaa, Reinin viiniä ja viinaa), käsineitä, hattuja, miekkoja, ampuma-aseita, saippuaa, humalaa ja erittelemätöntä rihkamaa. Hän toi myös ja runsaasti erilaisia kankaita (etupäässä villaa, jonkin verran myös pellavaa, verkaa ja silkkiä).[6]

Kotimaan kauppa

Todennäköisesti merkittävä osa Skeperin laivamatkoista suuntautui Ruotsin valtakunnan omiin satamiin. Kotimaan kaupasta ei maksettu tullia, joten sitä valottavat asiakirjat ovat harvassa. Jotain sentään löytyy.

Jakob Skeperin Mustasaaren satamaan vuonna 1553 maksama puolen markan suuruinen satamamaksu, osoittaa hänen harjoittaneen kauppaa Pohjanlahden rantamilla.[7]

Jakob Skeper kuittasi 17.6.1569 Satakunnan voudilta Frans Larssonilta maksun siitä, että oli vienyt kruunun parseleita laivallaan ja "pienellä kuutollaan" Turusta Tukholmaan. Laivalla kuljetetusta rahdista hän sai 183 mk ja kuuton rahdista 16 mk. Lisäksi laivan viidelle ja kuuton kahdelle merimiehelle maksettiin 6 mk kullekin.[8]

Turun linnan kauppa

Vuonna 1558 Jakob Skeper myi Turun linnaan yhden kippunnan hamppua,[9] 20 tammilautaa[10] ja yhden leiviskän vahaa[11].

Jakob Skeper sai 3.8.1559 Turun linnasta 2 puntaa 1 1/2 pannia ruista maksuna joistain hänen sinne toimittamistaan parseleista.[12]

Vuonna 1561 Jakob Skeper toimitti 6 kannua paloviinaa ja 3 nippua sipulia.[13] Lisäksi hän lainasi linnaan yhden kippunnan hamppua ja 2 leiviskää pellavarohtimia.[14]

Vuonna 1562 Skeperille maksettiin 11 puntaa ja 8 pannia ruista korvauksena 8 tynnyristä simaa ja muista parseleista.[15]

Työnantajana

Vuonna 1574 Skeperillä oli Markus-niminen renki.[16]

Luottamustoimet

Jakob Skeper toimi ainakin kerran raatimiehenä: elokuussa ("mondag nesth fföre Ste btollomej") 1554 hän istui raastuvassa oikeutta jakamassa.[17] Kirjallisuudessa Skeperiä on virheellisesti tituleerattu myös pormestariksi.[18]

Skeper nautti yhteisössään yleistä luottamusta. Kun Lasse Andersson myi Turun linnalle laivaveneen, kutsuttiin kahdeksan rehelliseksi tunnettua miestä arvioimaan sen hintaa. Jakob Skeper oli yksi näistä arviomiehistä.[19]

Keväällä 1571 Jakob Skeper ja seuralainen oleskelivat kaksi vuorokautta Hollolan kartanossa.[20] Oletettavasti Skeper liikkui kruunun asioissa, koska sai kuninkaankartanosta majoituksen ja muonituksen.

Varallisuus

Talo Turussa

Oman talon ja tontin omistava porvari nautti tullivapautta. Kesällä 1544 Jakob Skeper joutui maksamaan puolta tullia, joten häneltä puuttui joko talo tai tontti. Hän näkyy korjanneen tilanteen vuoden 1548 kesään mennessä, koska hän siitä alkaen kävi tullivapaata ulkomaankauppaa.

Hän hankki talonsa Turun Luostarinkorttelista, joka oli ulkomaankauppaa harjoittavien porvareiden suosiossa.[21] Talo sijaitsi keskeisellä paikalla Aurajoen rannassa Turun Suurtorin laidalla. Tontin kulmalta lähti torin ja sen jatkeen, Hauenkuonon, yhdistävä silta.[22] Nykyisin paikalla on Turun ruotsinkielisen lukion (Katedralskolan i Åbo) luoteiskulma.

Skeperin tontti on ilmeisesti otettu rakennuskäyttöön jo keskiajalla. Tämä käsitys perustuu mm. 1950-luvun alussa tehtyihin arkeologisiin tutkimuksiin, joissa havaittiin, että rannan maatuminen ja täyttö olivat tapahtuneet jo keskiajalla.[23] Lisäksi tontin keskiaikaisista kerrostumista löytyi kaksihaarainen pronssikannun nokka.[24]

Lisäksi kaivausten yhteydessä löytyi kahden esiin kaivetun lattian välistä keramiikan sirpaleita, jotka ajoitettiin 1500-luvulle tai 1600-luvun alkuun, siis suurin piirtein Skeperin aikaan. Ajoitus perustui Turun historiallisen museon kokoelmissa oleviin reininmaalaisiin kiviastioihin, joissa on vuosiluvut 1566 ja 1597.[25]

Skeperin aikaan tontin rakennukset olivat puisia, sillä kaivauksissa tutkitusta tontin osasta ei löytynyt merkkejä kivitalosta eikä paikalla ollut kivitaloja vielä 1740-luvullakaan.[26] Reilun 420 m2:n kokoisella tontilla on normaalien asuin- ja varastotilojen lisäksi varmaankin ollut myös kauppa-aitta tai pari, koska tontti oli loistavalla kauppapaikalla aivan torin laidalla.

Tila Paraisilla

Vuodesta 1573 alkaen Jakob Skeperillä oli pieni tila Paraisten Haraldsholmin kylässä.[27] Kun kylän kaksi muuta tilaa jäivät veronmaksukyvyttömiksi, liitti Skeper ne vuonna 1579 omaan tilaansa maksamalla niiden kahden seuraavan vuoden vuokrat hopealla kruunun vuokrakamariin. Näin muodostunut uusi, koko kylän käsittävä tila oli kahden manttaalin suuruinen.[28]

Jakob Skeperin kuoltua tila päätyi hänen pojalleen Mårtenille. Vuodesta 1589 alkaen Mårtenin lesken, Johannan, uusi puoliso perämies Per Jönsson viljeli tilaa Mårtenin lasten puolesta. Uudelleen leskeksi jäänyt Johanna maksoi tilan kymmenykset 1605–16.[29]

Alukset

Jakob Skeperillä oli vuosien varrella useita eri tyyppisiä aluksia. Joistakin niistä löytyy merkintöjä hänen ajaltaan säilyneissä asiakirjoissa:

Sotilasrasitus

Vuoden 1556 väenotossa 46 vaurainta Turun 150 porvaria varusti yksin yhden nihdin. Jakob Skeper kuului tähän joukkoon. Hänen nihtinsä, Bengt Skeperin, aseina olivat kirves ja parimetrinen pistokeihäs, jonka poikkipiena esti asetta uppoamasta liian syvälle (knävelspjut).[34]

Hopeavero

Seitsenvuotisen pohjoismaisen sodan (1563-1570) aikana Ruotsi menetti Älvsborgin linnan tanskalaisille. Rauhansopimuksessa se sitoutui seuraavien kahden vuoden aikana maksamaan linnasta 150 000 taalarin suuruiset lunnaat.[35] Lunnaiden maksamiseksi tarvittavat rahat kerättiin veroina (ns. hopeavero) kaikilta säädyiltä paitsi aatelilta. Turussa veroa kerättiin kahdessa erässä.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa on kaksi Jakob Olssonia, joista toinen maksaa 134 mk veroa ja toinen vain 8 mk 6 äyriä. Varmuudella ei voida päätellä kumpi näistä Jakobeista on Skeper.[36]

Vuonna 1573 Skeperin maksettavaksi tuli kymmenen luotia hopeaa eli noin 80 markkaa.[37] Tällä määrällä hän oli 20 suurimman veronmaksajan joukossa (keskimääräinen veloitus oli noin 3 luotia).

Vuokratontit

Monella Turun porvarilla oli 1500-luvulla käytössään pieni puutarhatontti, jolla useimmiten viljeltiin kaalia. Myös Jakob Skeperillä oli vuodesta 1548 alkaen kruunulta vuokrattu kaalimaa, joka oli ennen kirkkoreduktiota kuulunut Pyhän Sigfridin prebendalle. Normaalisti tontin vuokra oli 6 äyriä, mutta joinain vuosina Skeper selvisi kahden tai kolmen äyrin maksulla. Skeper on merkitty tonttiäyrin maksajaksi vielä kuolemansa jälkeen kunnes raatimies Eskil Simonsson ottaa vuodesta 1584 alkaen "Jakob Skeperin kaalimaan" vuokran maksaakseen.[38]

Turun hospitaalin tileistä ilmenee, että Jakob Skeper maksoi vuonna 1558 puolen markan suuruisen tonttiäyrin hospitaalille kuuluvasta tontista, jonka käyttötarkoitusta emme tunne.[39]

Sekalaista

Turun linnan vieraana

Jakob Skeper oli sen verran merkittävä henkilö, että sai silloin tällöin kutsun Turun linnan vieraaksi. Maaliskuun 1573 ja toukokuun 1580 välisenä aikana hänet mainitaan kymmenkunta kertaa linnan vieraslistoilla. Hänen visiittinsä kestivät yhden tai kahden, toisinaan jopa neljän vuorokauden ajan ja tavallisesti hänellä oli yksi seuralainen. Vuonna 1576 hänen kolmihenkinen seurueensa osallistui linnan nelipäiväiseen joulun viettoon.[40]

Rikosten uhrina

Turun raadin jäsenenä Jakob Skeper oli tottunut jakamaan oikeutta. Lisäksi hän silloin tällöin joutui selvittelemään omia asioitaan joko Turun tai Tukholman raastuvassa.

Knut Stork -niminen nihti tuomittiin 22.12.1572 peräti 120 markan sakkoihin siitä, että hän oli öiseen aikaan murtanut Jakob Skeperin talon oven. Nämä poikkeuksellisen korkeat sakot puolitettiin Storkin köyhyyden vuoksi.[41]

Jakob Skeper joutui vielä vanhoilla päivillään pahoinpitelyn uhriksi. Per Jonsson Pikkutervo tuomittiin 40 markan sakkoihin Kaarinan käräjillä 1579 Jakob Skeperiin kohdistuneesta väkivallanteosta, jolle oli todistajia. Teko oli erityisen raskauttava, sillä Jakobilla oli suojeluskirje, jolla kuningas oli ottanut hänet kuninkaalliseen turvaansa ja suojelukseensa. Tämän kuninkaan kirjeen oli Per Jonsson lujasti kieltänyt ja jättänyt huomiotta. Kristoffer kuninkaan maanlain kuninkaankaaren 31 § sanoo, että henkilö "Ioca sen pälle tekä wahingota iong kuningas on ottanut rauhans, ... hän on cadhottanut sekä hengens että maanpälisens". Tällä perusteella Pikkutervo tuomittiin menettämään henkensä ja omaisuutensa, mutta koko pitäjän miesten pyynnöstä hänet armahdettiin. Hän säästyi myös sakoilta 12 miehen lautakunnan tutkinnan jälkeen.[42]

Vastaajana

Jakob Skeper pääsi maistamaan myös vastaajan roolia, kun kansliakirjuri Per Henriksson haastoi hänet oikeuteen. Per Henrikssonin vaimo oli asunut neljä ja puoli vuotta Jakob Skeperin luona Turussa ja jättänyt Jakobin haltuun osan vanhempain perintöään. Sitä Per Henriksson nyt vaati palautettavaksi. Tukholman raastuvanoikeuden pöytäkirjoista (29.7.1575 ja 9.8.1578) ilmenee, että asia oli jo aiemmin ollut esillä Turussa. Sinne se myös palautettiin ratkaistavaksi. Tämän arkipäiväisen omaisuuskiistan tekee mielenkiintoiseksi Per Henrikssonin vaimo. Vaikuttaa siltä, että tämä oli Skeperin sukulainen, koska asui Skeperin luona ja jätti perimäänsä omaisuutta tämän käsiin.[43]

Perhe

Jakob Skeperin puolison nimi oli Elin. Elin syntyi noin 1525[44] ja kuoli noin 1585.[45] Hänen syntyperästään ei ole mitään tietoa.

Leskeksi jäätyään Elin jatkoi edesmenneen miehensä kaupallista toimintaa, joka pian vaikeutui huomattavasti. Kesäkuun 5. päivä 1583 päivätystä kuninkaan kirjeestä nimittäin ilmenee, että Elin oli nöyrimmästi kääntynyt kuninkaan puoleen anoen korvausta sotaväelle menettämästään kuutosta. Turun linnan käskynhaltija Lasse Henrikinpoika (Hordeel) sai tapauksen tutkittavakseen. Jos kävisi ilmi, että Elin tosiaankin oli menettänyt kuuttonsa mainitulla tavalla, piti hänelle maksaa menetetyn kuuton hinta, jottei Elin tällä asialla enää vaivaisi kuningasta. Kirjeestä ei ilmene, oliko Elinin alus pakko-otettu sotaväen käyttöön vai oliko se haaksirikkoutunut sotaväkeä tai -tarvikkeita kuljettaessaan.[46]

Elinin omistamat alukset, mikäli niitä kuuton menetyksen jälkeen vielä oli, soveltuivat ilmeisesti vain kotimaan kauppaan. Hänen harjoittamastaan ulkomaankaupasta on puutteellisesti säilyneissä tullitileissä vain yksi merkintä, jonka mukaan hän 22.5.1584 lähetti rahtia Klemetti Henrikinpojan aluksessa Danzigiin.[47]

Jakobilla ja Elinillä oli ainakin neljä lasta:

Samaan sisarussarjaan saattaa kuulua myös Skepers Margareta. – Pso 1 porvari N. N., k. < 1577. – Pso 2 Martti Skytte, Henrik Klaunpoika Hornin palvelija.[51]


Lähteet

Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. Bibliotheca historica 59. Helsinki 2000.Laisaari 1985

Nikula, Oskar: Turun kaupungin historia 1521-1600. ISBN 951-9262-23-5. Turku 1987.

Ruuth, J. W.: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Topografi. Första häftet. Helsingfors 1909.

Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609. Bibliotheca historica 125. SKS. Helsinki 2009.

Toropainen, Veli Pekka: Turun kaupungin hopeaveroluettelo 1571. Genos 76(2005), s. 171-181.

Valonen, Niilo: Turun viemärikaivantolöydöistä. Turun kaupungin historiallinen muoseo. Vuosijulkaisu 20–21, 1956–1957. Turku 1958, s. 12–93.

Viljanti, Arvo: Turun kaupungin maanpuolustusvelvollisuus Kustaa Vaasan Venäjän sodan aikana. THArk 9 s. 276-315. Turku 1945.

Wilskman, Atle: Släktbok I. Helsingfors 1912-16.


Viitteet

[1] Skeper meni omalla kuutollaan Danzigiin vuonna 1544. Tuolloin hänen on täytynyt olla yli 20-vuotias. SRA Finska kameralia Vol. 85. Tullräkenskaper. Åbo (strödda år) 1541-1558.

[2] Wilskman 1912-16: 379.

[3] Jakob Skeper vieraili Turun linnassa 7.5.1580. KA 1369:69.

[4] Hän oli vainaja 1582, jolloin hänen leskensä Elin menetti aluksensa.(Wilskman 1912-16: 379.)

[5] KA 233, 233b, 233f, 233g; SRA Finska kameralia Vol. 85. Tullräkenskaper. Åbo (strödda år) 1541-1558.

[6] KA 233, 233b, 233f, 233g; SRA Finska kameralia Vol. 85. Tullräkenskaper. Åbo (strödda år) 1541-1558.

[7] KA 4549:42.

[8] KA 2225:29, 2220:24.

[9] KA 710:17, 711:24v ja 777:47v.

[10] KA 710:17v ja 711:25v.

[11] KA 721:37v.

[12] KA 69:15v ja 69:37v.

[13] KA 896:72v.

[14] KA 896:57v.

[15] KA 938:7.

[16] KA 247:1v.

[17] KA 562:5v; Nikula 1987: 736.

[18] Kirjallisuudessa esitetään virheellisesti, että Jakob Skeper olisi toiminut Turun pormestarina vuosina 1561–67 (esim. Nikula 1987: 734). Virhe johtuu ilmeisesti siitä, että 1500-luvun keskivaiheilla Turussa vaikutti Skeperin lisäksi toinenkin Jakob Olsson, joka asiakirjoissa esiintyy ilman lisänimeä. Tämä lisänimetön mies mainitaan pormestarina 26.11.1561(KA 241:2) ja 10.5.1567 (KA, Ruuthin kokoelma). Se, että Skeper ja toinen Jakob Olofsson todellakin olivat kaksi eri miestä ilmenee mm. siitä, että ensin mainitun leski oli nimeltään Elin (KA 233g:103v) ja jälkimmäisen Karin (KA 233g:20).

[19] KA 1021:3.

[20] KA 4076:62.

[21] Ruuth I 1909: 102.

[22] Nikula 1987: 95; KA Turun raastuvanoikeuden käräjät: 3.10.1636.

[23] Laisaari 1985: 47. Valonen 1958: 24.

[24] Laisaari 1985: 23, 26-27.

[25] Laisaari 1985: 23.

[26] Laisaari 1985: 49.

[27] KA SAY Parainen, Haraldsholm 1560-79: 90; KA 1303:53v ja 1336:59v.

[28] KA 1373:54-54v.

[29] KA SAY Parainen, Haraldsholm 1580-99: 97 ja 1600-19: 91.

[30] SRA Finska Cameralia, Tullräkenskaper Åbo 1541-1558, Vol 85, mf FR 117.

[31] SRA Finska Cameralia, Tullräkenskaper Åbo 1541-1558, Vol 85, mf FR 117.

[32] KA 1015:13v.

[33] KA 2225:29 ja 2225:29v.

[34] Viljanti 1945: 311; Kallioinen 2000: 337.

[35] Seppälä 2009: 91.

[36] Toropainen 2005

[37] KA 1179a:31v. Luoti hopeaa oli arvoltaan noin 4 markkaa.(Toropainen 2005: 169.)

[38] Nikula 1987: 118. Kaalimaatontin vuokra 6 äyriä, paitsi 1548-49 ja 1552 kaksi äyriä ja 1579-81 kolme äyriä. KA 17b:12v 1548, 22a:11 1549, 38:78v 1553, 40:73 1554, 44:128v 1555, 49:162 1556, 698:50v 1557, 62:44 1558, 244:2v 1572, 245:2v 1573, 248:2v 1574, 1279:2v, 1279:2v 1575, 1348:37v 1579, 1366:39v 1580, 1382:84v 1581, 1397:31 1582, 1415:63v 1583, 1429:57v 1584. Huom: Vuosina 1555-57 tontin vuokraajan nimeksi on merkitty Jakob Jonsson Skeper.

[39] KA 269:1.

[40] KA 1223:51, 1223:53, 1223:68v, 1223:104, 1314:20v, 1332:59v, 1349:15v, 1349:21, 1349:42, 1369:39v ja 1369:69.

[41] KA 246:2.

[42] KA 1359:63.

[43] Stb 1568-1575: 29.7.1575, 1578-83: 9.8.1578.

[44] Arvioitu puolison ja lasten synnyinajan perusteella.

[45] Elin kävi kauppaa vielä 22.5.1584.(KA 233g:103v.) Samana vuonna raatimies Eskil Simonsson alkaa maksaa Skeperin kaalimaan vuokraa(KA 1429:57v) ja vuonna 1586 Haraldsholm siirtyy pariskunnan pojan, Mårten Jacobssonin, haltuun.(KA SAY Parainen, Haraldsholm 1580-99: 97)

[46] Wilskman 1912-16: 379.

[47] KA 233g:103v.

[48] STb 1578-83: 9.8.1578.

[49] STb 1592-1595: 29.7.1594, Nikula 1987: 329.

[50] Wilskman 1912-16: 379.

[51] Nikula 1987: 329.